Migreeni vai jännityspäänsärky?
5 eroa, jotka ratkaisevat asian
Lähes puolet kaikista migreeniä sairastavista saa väärän diagnoosin jännityspäänsärystä vähintään vuodeksi. Tässä ovat viisi kriteeriä, jotka erottavat ne toisistaan — sekä oiretesti, jonka voit tehdä heti.
Tiedät, että sinulla on päänsärky. Mutta joka kerta kun etsit vastausta, päädyt ristiriitaisten listojen viidakkoon — eikä kukaan näytä antavan selkeää vastausta kysymykseen: onko minulla oikeasti migreeni?
Se on turhautuminen, jota jakavat hyvin monet. Mukaan Suomen Migreeniyhdistys noin 15 % Suomen väestöstä kärsii migreenistä[1] — mutta tutkimus osoittaa, että jopa puolella heistä on väärä diagnoosi useita vuosia. Ero ei ole vain nimi. Migreeniä ja jännityspäänsärkyä hoidetaan täysin eri tavoin, ja väärä diagnoosi tarkoittaa väärää hoitoa.
Alla luettavat viisi eroa on poimittu suoraan ICHD-3:sta — virallisista kansainvälisistä diagnostisista kriteereistä, joita kaikki terveydenhuolto maailmassa käyttää. Sivun alempaa löydät myös interaktiivisen oiretestin, joka auttaa selvittämään, mitä kohtauksesi oikeasti kertovat.
Migreeni vs jännityspäänsärky — yhdellä silmäyksellä
Alla oleva taulukko tiivistää tärkeimmät diagnostiset erot ICHD-3:n mukaan. Huomaa, että yksi sarake ei aina sulje pois toista — lisää siitä kohdassa 6.
| Kriteeri | Migreeni | Jännityspäänsärky |
|---|---|---|
| Kipuluonne | Sykkivä / jyskyttävä | Puristava / paistava nauha |
| Sijainti | Yksipuolinen (vaihtaa puolta) | Molemminpuolinen — molemmat puolet |
| Intensiteetti | Kohtalainen–vaikea | Lievä–kohtalainen |
| Pahoinvointi / oksentelu | Yleinen | Harvinainen |
| Valo- / ääniherkkyys | Molemmat yleisiä (fotofobi ja fonofobi) | Korkeintaan toinen, lievänä |
| Pahenee liikkeessä | Kyllä — portaat pahentavat | Ei — fyysinen aktiviteetti auttaa |
| Kesto | 4–72 tuntia | 30 min – 7 päivää |
| Aura mahdollinen | Kyllä — noin 25–30 %:lla | Ei |
Taulukko perustuu International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (ICHD-3):n virallisiin diagnostisiin kriteereihin. Migreenidiagnoosia varten tarvitaan vähintään 2/4 kipukriteeriä sekä vähintään 1 autonominen oire (pahoinvointi/oksentelu tai fotofobi ja fonofobi).
ICHD-3 kriteerit →Näin erotat ne toisistaan — askel askeleelta
Nämä viisi kysymystä ovat ne, joita terveydenhuolto todella käyttää erottaakseen ne toisistaan. Mitä enemmän migreenikriteereistä sinuun sopii, sitä vahvempi on viite.
Kivun luonne — sykkiikö vai puristaako?
Tärkein diagnostinen kriteeri. Migreeni aiheuttaa sykkivää, jyskyttävää kipua — kuin sydän lyöisi kallon sisällä. Jännityspäänsärkyä kuvataan puolestaan puristavaksi nauhaksi tai paineeksi, aivan kuin kypäränkuori olisi liian tiukalla.
Missä kipu sijaitsee — yhdellä puolella vai molemmilla?
Migreeni on kohtauksessa määritelmän mukaan yksipuolinen, vaikka se voi vaihtaa puolta eri jaksojen välillä. Jännityspäänsärky on molemminpuolinen — se ympäröi koko pään. Poikkeuksia on: noin 30–40 % migreenistä voi myös tuntua molemmilla puolilla, mutta yhdistettynä muihin kriteereihin kuva selkeytyy[3].
Pahoinvointi ja yliherkkyys — kehon reaktio kertoo totuuden
Täällä diagnoosi usein ratkeaa. Migreeni aktivoi autonomisen hermoston: pahoinvointi (ja joskus oksentelu), äärimmäinen valoherkkyys ja ääniherkkyys ovat kaikki yleisiä. Jännityspäänsäryssä pahoinvointi puuttuu lähes kokonaan, ja jos ollaan herkkiä äänille tai valolle, se on lievää ja vain toinen kerrallaan.
Jos käyt pitkäksesi pimeässä ja hiljaisessa huoneessa kohtauksen aikana — se on vahva merkki migreenistä.
Pahenee liikkeessä? — avaintesti
Kokeile kävellä portaat ylös kohtauksen aikana. Migreeni pahenee lähes aina normaalista fyysisestä aktiivisuudesta — jopa kumartumisesta jotain nostaessa. Jännityspäänsärky ei pahene liikkeestä — itse asiassa kävely usein auttaa, koska liike löysentää niska- ja hartialihasjännityksiä.
Kesto ja kohtausmalli
Migreeni kestää 4–72 tuntia ilman hoitoa[2] — ja sinä aikana olet usein täysin toimintakyvytön. Jännityspäänsärky voi kestää 30 minuutista 7 päivään, mutta intensiteetti on matalampi ja voit yleensä toimia — joskin hankalasti. Migreeni ottaa sinut pois elämästäsi. Jännityspäänsärky alentaa suorituskykyäsi.
Voiko molemmilla olla samanaikaisesti?
Kyllä — ja se on yleisempää kuin useimmat luulevat. Lääketieteellinen termi on sekapäänsärky (mixed headache disorder). Tutkimukset osoittavat, että jopa 30 % migreenistä kärsivistä myös sairastaa episodista jännityspäänsärkyä[3].
Se luo hämmentävän kuvan: joitain päiviä on lievää painetta (jännitystä), muita päiviä täysimittainen migreenikohtaus. Virhe, jonka monet tekevät, on keskittyminen ”lieviin” päiviin ja päätellä, että kyseessä on jännityspäänsärky — ja jättää huomaamatta, että heillä on itse asiassa migreeni ensisijaisena diagnoosin.
Jos sinulla on migreenioireita — sykkivä kipu, pahoinvointi, valoherkkyys — vähintään osassa kohtauksistasi, migreeni on todennäköisesti päädiagnoosinsi, riippumatta siitä, onko sinulla myös jännitystä välissä. Dokumentoi jokainen kohtaustyyppi erikseen kaavan näkemiseksi.
Det är också viktigt att känna till att kronisk migrän (≥15 huvudvärksdagar/månad) kan överlappa med kronisk spänningshuvudvärk och dessutom öka risken för medicinöveranvändningshuvudvärk om smärtstillande används för ofta. Läs mer om kroonisesta migreenistä ja miten se eroaa episodisesta.
Mikä kaava sopii sinuun?
Vastaa 8 kysymykseen viimeisistä kolmesta kohtauksestasi. Tulos ei ole lääketieteellinen diagnoosi — se on ohjeistus ennen lääkärikäyntiäsi.
1. Sykkiikö tai jyskyttääkö kipu (kuin sydämensyke kallon sisällä)?
2. Sijaitseeko kipu pääasiassa YHDELLÄ puolella päätä?
3. Onko sinulla pahoinvointia tai oksentelua kohtauksen aikana?
4. Oletko herkkä kirkkaalle valolle kohtauksen aikana?
5. Oletko herkkä äänille kohtauksen aikana?
6. Pahenee kipu portaissa kävelystä tai kumartumisesta?
7. Kestääkö kohtaus yleensä yli 4 tuntia (ilman lääkettä)?
8. Onko sinulla koskaan ollut näköhäiriöitä tai tunnottomuutta ennen kivun alkamista?
Milloin hakeutua lääkäriin?
Riippumatta siitä, epäiletkö migreeniä vai jännityspäänsärkyä — lääketieteellinen arviointi on aina arvokas. Se on erityisen tärkeää, jos tunnistat itsesi useammissa migreenikriteereissä, koska jännityspäänsärkyyn toimiva hoito (esimerkiksi parasetamoli jokaisen kohtauksen yhteydessä) voi itse asiassa pahentaa migreeniä pitkällä aikavälillä aiheuttamalla lääkepäänsäryn.
Lue oppaastamme, kuinka valmistaudut lääkärikäyntiin migreenin takia saadaksesi eniten irti ajastasi lääkärin kanssa.
- Äkillinen, erittäin voimakas päänsärky, jollaista ei ole koskaan ollut aiemmin (”salamapäänsärky”)
- Päänsärky yhdistettynä niskan jäykkyyteen ja kuumeeseen
- Neurologiset oireet, jotka eivät mene ohi: näön menetys, puheongelmat, halvaus
- Päänsärky päävamman jälkeen
- Päänsärky, joka pahenee asteittain päivien/viikkojen aikana ilman paranemista
Ei-akuutteja vaivoja varten: ota yhteyttä omaolo.fi tai omaan terveyskeskukseesi.
Vanliga frågor
Källor och referenser
Sisältö on tarkistettu virallisten suomalaisten ja kansainvälisten ohjeiden mukaan. Viimeksi päivitetty: .
- Officiell Suomen Migreeniyhdistys Suomen potilasyhdistys migreenille. Tietoa esiintyvyydestä ja hoidosta. Haettu toukokuu 2026.
- Internationell ICHD-3 — Migraine criteria (International Headache Society) Officiella diagnostiska kriterier för migrän och spänningshuvudvärk. Uppdaterad 2018, internationell standard för all neurologisk diagnostik.
- Klinisk Käypä hoito — Päänsärky Suomalainen lääkäreille suunnattu kliininen ohje. Diagnostiset kriteerit ja prevalenssidata jännityspäänsärylle. Haettu toukokuu 2026.
- Officiell Terveyskirjasto — Migreeni Duodecimin ylläpitämä julkinen terveystietokanta. Oireet, hoito ja milloin hakeutua lääkäriin. Haettu toukokuu 2026.
12 viikon kuluttua tiedät tarkalleen, millainen tyyppi sinulla on.
Kipuluonteen, laukaisijat ja kaavat strukturoitu seuranta saa sinut lopettamaan arvaamisen — ja alkamaan ymmärtämään. ICHD-3 perusteinen. Tulosta + Digitaalinen + Excel. Kaikki suomeksi.
Ja, jag vill förstå mitt mönster