Migreenioireet: kaikki varoitusmerkit jotka sinun täytyy tunnistaa

Noin 15 % Suomen väestöstä elää migreenin kanssa — ja kaksi kolmesta on naisia^[1]. Mutta siitä huolimatta kuinka yleinen sairaus on, oireet voivat olla vaikea tulkita. Onko se migreeni vai pelkkä jännityspäänsärky? Miksi väsymys, pahoinvointi ja valoherkkyys tulevat joskus ENNEN päänsäryn alkamista?

Vastaus löytyy ymmärtämällä, että migreenin kohtaus ei ole yksittäinen tapahtuma — se on neljän vaiheen prosessi, joka voi kestää yhteensä muutamista tunneista yli viikon^[2]. Kaikkien oireiden tunnistaminen — ei vain itse päänsäryn — on tärkein työkalu migreenin hallintaan.

Tässä oppaassa käydään läpi kaikki varoitusmerkit: mitä sinun tulee tunnistaa, milloin se on tyypillistä ja milloin kyseessä on hätätilanne. Kaikki perustuu ICHD-3:een (International Classification of Headache Disorders) ja suomalaisiin hoitosuosituksiin.

Mitä migreenioireet oikeastaan ovat?

Migreeni on neurologinen sairaus, jossa aivojen kipuradat muuttuvat ylireagoiviksi ja aivorunko lähettää signaaleja, jotka tulkitaan kivuksi, ääniherkkyydeksi, näköhäiriöiksi ja pahoinvoinniksi^[3]. Se ei ole jännityssyndrooma, ei stressi “joka on pahentunut”, eikä myöskään signaali siitä, että sinun täytyy “ryhdistäytyä”.

Se mikä tekee migreenistä erityisen monimutkaisen on, että oireet eivät koske vain päätä. Vaiheesta riippuen voit kokea:

• Mielialan muutokset — ärtyneisyys tai äkillinen alakuloisuus, usein päivää ennen
• Näköhäiriöt — siksakkkuvio, valopilkut, sokeat pisteet näkökentässä
• Sensoriset oireet — pistely tai puutuminen kasvoissa tai käsivarressa
• Sykkivä kipu — tyypillisesti yksipuolinen, pahenee liikkuessa
• Vatsaoireet — pahoinvointi, oksentelu, ruokahaluttomuus
• Yliherkkyys — valolle, äänille, hajuille, kosketukselle
• Kognitiiviset ongelmat — “aivosumu”, keskittymisvaikeudet, sanahakuongelmat
• Väsymys — joskus äärimmäinen, voi kestää päiviä kohtauksen jälkeen

Kaikki eivät saa kaikkia oireita. Ja mitkä oireet sinulla on, on usein johdonmukaista kohtauksesta toiseen — juuri siksi systemaattinen seuranta tekee niin suuren eron: sinun kuviosi on sinun sormenjälkesi. Kun tunnistat sen, voit toimia ajoissa.

Neljä vaihetta — vaihe vaiheelta

Migreenin kohtaus seuraa ennustettavaa neljän vaiheen kuviota. Kaikki eivät käy läpi kaikkia vaiheita joka kerta — mutta niiden tunnistaminen on avain kohtauksen hallintaan ajoissa.

Vaihe 1 — Prodromaalivaihe (varoitusvaihe)

Noin 70–77 % migreenipotilaista kokee prodromaalioireita tunteja tai päiviä ennen varsinaisen päänsäryn alkamista^[4]. Tämä on eniten aliarvioitu vaihe — ja samalla tärkein, koska silloin voit toimia. Monet tunnistavat tämän vaiheen ’tunnen oloni oudolta’ -tunteena ilman, että voivat kuvailla sitä tarkemmin.

Yleisimmät merkit ovat väsymys ilman selvää syytä, haukottelu, mielialan vaihtelut (sekä ärtyneisyys että selittämätön ilo), lisääntynyt ruokahalu (erityisesti makeille tai hiilihydraateille) ja niskajäykkyys. Jotkut kokevat virtsaamistarvetta, nesteen kertymistä tai äkillistä janoa.

Vaihe 2 — Auravaihe

Noin 25–30 % migreenipotilaista kokee auran^[5]. Aura on palautuvia neurologisia oireita, jotka kestävät 5–60 minuuttia per oire ICHD-3:n mukaan (ei 20–60 minuuttia kuten joskus mainitaan)^[2].

Yleisin on visuaalinen aura: siksakkkuvio, valopilkut tai kasvava sokea piste näkökentässä. Harvinaisempia ovat sensorinen aura (pistely, joka leviää kädestä kasvoihin) ja kielellinen aura (vaikeus löytää sanoja). Aura voi esiintyä ilman, että päänsärky seuraa perässä.

Vaihe 3 — Päänsärkyvaihe

Tässä tulee se, mitä useimmat yhdistävät migreeniin. Kipu on tyypillisesti sykkivää, yksipuolista ja pahenee fyysisestä aktiivisuudesta kuten portaiden nousemisesta tai etukumaraan taivuttamisesta. Intensiteetti on kohtalainen tai vaikea ja voi olla täysin työkyvyttömäksi tekevää.

Kipua seuraa usein pahoinvointi (90 %), valoherkkyys (fotofobi), ääniherkkyys (fonofobi) ja joskus hajuherkkyys. Asettuminen pimeään, hiljaiseen huoneeseen ei ole mieltymys — se on biologinen välttämättömyys tässä vaiheessa.

Ilman hoitoa vaihe kestää 4–72 tuntia ICHD-3:n mukaan^[2]. Oikealla akuuttilääkkeellä ajoissa otettuna sitä voidaan lyhentää merkittävästi.

Vaihe 4 — Postdromaalivaihe (“migreenihumala”)

Kun päänsärky lakkaa, kohtaus ei ole ohi. Postdromaalivaihe voi kestää jopa 48 tuntia ja sitä luonnehtivat äärimmäinen väsymys, aivosumu, keskittymisvaikeudet, alakuloisuus ja tunne “itsensä ulkopuolella olemisesta”^[2].

Tämä on vaihe, jossa monet tekevät virheen “ottaa kiinni” sen mitä jäi tekemättä kohtauksen aikana — mikä voi laukaista uuden migreenin. Lepo postdromaalivaiheessa on lääketieteellisesti perusteltua, ei laiskuutta.

Yleiset oireet — tarkistuslista

Tässä ovat oireet, jotka Suomen Migreeniyhdistys ja Terveyskirjasto tunnistaa migreenin tyypillisimmiksi oireiksi. Mitä useamman tunnistat, sitä suurempi todennäköisyys, että kyseessä on migreeni — ei jännityspäänsärky tai muu syy:

• Kipu on sykkivää (tuntuu kuin sydämenlyönneiltä päässä)
• Kipu on yksipuolinen (oikea tai vasen — voi vaihtaa puolta kohtausten välillä)
• Sinusta tulee herkkä valolle ja hakeudu pimeisiin huoneisiin
• Sinusta tulee herkkä äänille — tavallinen puhe tuntuu kovalta
• Sinulla on pahoinvointia, mahdollisesti oksentelua
• Fyysinen aktiivisuus (portaiden nousu, kumartuminen) pahentaa kipua
• Kohtaus kestää vähintään 4 tuntia ilman hoitoa
• Sinulla on ollut vähintään 5 samanlaista kohtausta aiemmin elämässäsi
• Kohtausten välillä olet täysin oireeton

Jos nyökkäät tunnistuksesta 5 tai useampaan kohtaan — kyseessä on hyvin todennäköisesti migreeni. ICHD-3 vaatii vähintään 5 kohtausta, jotka täyttävät kriteerit virallista diagnoosia varten^[2]. Se tarkoittaa, että jos olet uusi “pahien päänsärkypäivien” kanssa, on aika alkaa dokumentoida systemaattisesti.

Migreenioireet naisilla — miten ne eroavat

Kaksi kolmesta migreenipotilaasta on naisia — eikä se ole sattumaa. Hormonaaliset muutokset ovat yksi vahvimmista laukaisijoista^[1]. Se tarkoittaa myös, että naisten migreenioireilla on usein tiettyjä erityispiirteitä, jotka helpommin jäävät huomaamatta tai arvioidaan väärin.

Hormonaalinen migreeni kuukautisten yhteydessä

Monilla naisilla migreeni esiintyy luotettavasti 2 päivää ennen–3 päivää kuukautisten alkamisen jälkeen — ns. kuukautismigreeni. Oireet ovat tyypillisesti:

• Pidempiä ja vaikeampia kohtauksia kuin “tavallinen” migreeni
• Heikompi vaste tavallisille triptaaneille
• Usein ilman auraa
• Toistuu seuraavassa syklissä (kuvio 3 syklin ajan vahvistaa diagnoosin)

Migreeni raskauden ja vaihdevuosien aikana

Migreeni voi paradoksaalisesti parantua raskauden aikana (1. trimesterin jälkeen) — vakaiden estrogeenitasojen ansiosta. Mutta perimenopaussin ja vaihdevuosien aikana migreeni voi tilapäisesti pahentua tai muuttua arvaamattomammaksi ennen kuin se usein vähenee viimeisten kuukautisten jälkeen.

Varhaiset oireet voivat olla hormonaalisia

Prodromaalioireet kuten lisääntynyt ruokahalu, nesteiden kertyminen ja mielialan vaihtelut voivat olla sekä migreenin ennuste että PMS — mikä tekee erottamisesta vaikeaa. Sekä kuukautissyklin että migreenin kohtausten seuraaminen 3 syklin ajan on Suomen Migreeniyhdistyksen mukaan varmin tapa selvittää, ovatko hormonit sinulle laukaisijoita.

Milloin oireet ovat HÄTÄtilanne

Migreeni itsessään ei ole koskaan hengenvaarallinen — mutta jotkut oireet voivat muistuttaa migreeniä JA samalla olla merkkejä vakavammista tiloista kuten aivohalvauksesta, aivoverenvuodosta tai aivokalvontulehduksesta. Opi nämä punaisen lipun oireet SNNOOP10-kriteerien mukaan^[6]:

Ei-kiireellistä lääkärineuvontaa varten — ota yhteyttä omaolo.fi:hin tai terveyskeskukseesi. Kiireellistä apua varten — 112.

Harvinaiset migreenioireet jotka sinun tulisi tietää

On useita harvinaisia migreenin muotoja, jotka sekoitetaan usein muuhun. Jos tunnistat itsesi — pyydä lähetettä neurologille diagnoosia varten.

Migreeni aivorungon auralla (basilaarinen migreeni)

Aura tulee aivorungosta eikä isoaivokuoresta. Oireet ovat huimaus, kaksoiskuvat, puhevaikeudet ja tasapainohäiriöt — jotka voivat muistuttaa aivohalvausta ja vaativat aina lääkäritutkimuksen ensimmäisellä kerralla.

Hemipleginen migreeni

Erittäin harvinainen muoto, jossa auravaihe aiheuttaa tilapäisen halvauksen tai heikkouden kehon toisella puolella. Familiaarinen (perinnöllinen) tai satunnainen. Oireet voivat olla dramaattisia mutta yleensä palautuvia. ON AINA tutkittava kiireellisesti ensimmäisellä kerralla^[7].

Vestibulaarinen migreeni (huimausmigreeni)

Huimaus on pääoire — joskus ilman päänsärkyä ollenkaan. Voi olla rotatorinen (huone pyörii), epävakaus tai ’kellumisen’ tunne. Helppo sekoittaa sisäkorvasairauteen (Ménièren tauti).

“Hiljainen migreeni” (asefalginen migreeni)

Koet auravaiheen mutta mitään seuraavaa päänsärkyä ei tule. Yleisempää vanhemmilla naisilla. Koska päänsärky puuttuu, diagnoosi jää usein huomaamatta — ja oireet tulkitaan aivohalvaukseksi tai TIA:ksi.

Näin tunnistat OMA oirekuviosi

Koska migreenioireet ovat usein johdonmukaisia per henkilö — mutta vaihtelevat henkilöiden välillä — systemaattinen seuranta on ainoa tapa ymmärtää oma varianttisi. Tätä suosittelevat Terveyskirjasto ja Suomen Migreeniyhdistys:

• Dokumentoi jokainen kohtaus — päivämäärä, aika, intensiteetti (0–10)
• Kirjaa prodromaalioireet — mitä tunsit päivää/tuntia ennen?
• Kuvaile kipu — sijainti, tyyppi (sykkivä/paineinen), kesto
• Kirjaa seurannasoireet — pahoinvointi, valoherkkyys, jne.
• Seuraa laukaisijoita — uni, ruoka, stressi, hormonikierro, sää
• Merkitse lääkitys — mitä otettiin, milloin, kuinka hyvin se toimi
• Laske lääkepäivät/kuukausi — MOH:n (lääkkeiden liikakäytöstä johtuvan päänsäryn) välttämiseksi

4–12 viikon systemaattisen seurannan jälkeen näet selkeän kuvion. Menet terveyskeskuslääkärille datan kanssa — ei muistikuvien. Se on ainoa mitä terveyskeskuslääkärisi tarvitsee voidakseen auttaa sinua optimoimaan hoitosi.